Asumispinta-ala, huoneistoala, kokonaispinta-ala ja kerrosala ovat käsitteitä, jotka tulevat vastaan asuntoilmoituksissa, asuntokaupassa ja rakentamisessa. Vaikka kaikki luvut ilmoitetaan neliömetreinä, ne eivät tarkoita samaa asiaa.
Erityisesti omakotitaloa ostettaessa asumispinta-alan ja kokonaispinta-alan välillä voi olla huomattava ero. Talossa voi esimerkiksi olla asuintilojen lisäksi kellari, autotalli, teknisiä tiloja, varastoja tai matalia ullakkotiloja. Nämä tilat voivat kasvattaa kokonaispinta-alaa, vaikka niitä ei luettaisi varsinaiseen asumispinta-alaan.
Pinta-aloja vertaillessa kannattaa aina tarkistaa:
- mitä pinta-alakäsitettä ilmoituksessa käytetään
- mistä asiakirjasta pinta-alatieto on saatu
- onko pinta-ala mitattu vai perustuuko se rakennuspiirustuksiin
- mitä tiloja ilmoitettuun pinta-alaan sisältyy
- vastaako tilojen nykyinen käyttö niiden hyväksyttyä käyttötarkoitusta
Mitä asumispinta-ala tarkoittaa?
Asumispinta-ala eli asuinpinta-ala on asuntoilmoituksissa yleisesti käytetty termi. Sillä tarkoitetaan tavallisesti asunnon varsinaiseen asumiseen tarkoitettujen tilojen pinta-alaa.
Asumispinta-alaan voivat kuulua esimerkiksi:
- olohuone
- keittiö ja ruokailutila
- makuuhuoneet
- työhuone
- eteinen
- kodinhoitohuone
- kylpyhuone, wc ja sauna
- asuintiloihin kuuluvat käytävät ja säilytystilat
Pinta-ala määritetään yleensä valmiiden seinäpintojen sisäpuolelta. Ulkoseinät eivät siis kuulu asumispinta-alaan.
Asumispinta-alaan ei tavallisesti lasketa kylmiä tai muuhun kuin asumiseen tarkoitettuja tiloja, kuten erillistä autotallia, kylmää varastoa, avointa terassia tai parveketta.
On kuitenkin tärkeää huomata, ettei pelkkä tilan lämpimyys ratkaise sitä, kuuluuko tila asumispinta-alaan. Esimerkiksi kellarissa sijaitseva lämmitetty huone ei muutu automaattisesti asuintilaksi. Ratkaisevaa on muun muassa tilan hyväksytty käyttötarkoitus, rakennuslupa, ominaisuudet ja pinta-alatiedon lähde.
Mitä huoneistoala tarkoittaa?
Huoneistoala tarkoittaa yhden huoneiston pinta-alaa sitä rajaavien seinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Kerrostalo- ja rivitaloasuntojen yhteydessä asuntoilmoituksessa näkyvä pinta-ala perustuu tavallisesti taloyhtiön asiakirjoissa ilmoitettuun huoneistoalaan.
Huoneistoalaan voidaan laskea huoneiston sisällä sijaitsevat:
- asuinhuoneet
- keittiö
- pesutilat ja sauna
- eteiset ja käytävät
- huoneiston sisäiset varastot
- väliseinien alaiset pinta-alat
Huoneistoalaan eivät yleensä sisälly esimerkiksi ulkoseinät, huoneiston ulkopuoliset yhteiset tilat, parveke tai taloyhtiön erillinen kellari- tai verkkovarasto.
Jos asunnossa on useita kerroksia, huoneistoala muodostuu eri kerrosten yhteenlasketusta alasta. Portaikon kohdalla samaa avointa tilaa ei lasketa jokaisessa kerroksessa uudelleen.
Ovatko asumispinta-ala ja huoneistoala sama asia?
Asumispinta-alaa ja huoneistoalaa käytetään arkikielessä joskus lähes samaa tarkoittavina termeinä. Ne eivät kuitenkaan ole kaikissa tilanteissa täysin keskenään vaihdettavia.
Huoneistoala on tarkemmin määritelty mittauskäsite. Asumispinta-ala puolestaan on yleinen asuntojen markkinoinnissa käytetty ilmaisu, jonka sisältö voi etenkin vanhoissa omakotitaloissa riippua pinta-alan lähteestä ja laskentatavasta.
Siksi kahden kohteen neliömääriä ei kannata verrata vain ilmoituksessa näkyvän luvun perusteella. Tarkista myös, onko kyseessä mitattu huoneistoala, rakennuspiirustuksissa ilmoitettu pinta-ala vai esimerkiksi asuintilojen ja muiden tilojen erittely.
Lasketaanko vinokattoinen tila asumispinta-alaan?
Vinokattoisissa yläkerroksissa ja ullakkohuoneissa koko lattiapinta-ala ei välttämättä sisälly ilmoitettuun huoneistoalaan.
Pinta-alan mittauksessa huomioidaan yleensä vain se osa tilasta, jossa huonekorkeus on vähintään 1,6 metriä. Tätä matalammat osat voivat olla käytännössä hyödyllistä säilytys- tai lattiapinta-alaa, vaikka ne eivät sisältyisi ilmoitettuun huoneistoalaan.
Tästä syystä vinokattoinen huone voi tuntua lattialta mitattuna ilmoitettua pinta-alaa suuremmalta. Ostajan kannattaa tutustua pohjapiirustukseen ja arvioida paikan päällä, kuinka suuri osa tilasta on omaan käyttöön sopivaa.
Lasketaanko kellari asumispinta-alaan?
Kellaritilojen käsittely aiheuttaa usein epäselvyyttä erityisesti vanhojen omakotitalojen myynnissä.
Kellari voi sisältää esimerkiksi:
- sauna- ja pesutiloja
- takkahuoneen
- kodinhoitohuoneen
- varastoja
- teknisiä tiloja
- työ- tai harrastetilan
- autotallin
Kellarin tiloja ei voida automaattisesti lukea asumispinta-alaan vain sillä perusteella, että ne ovat lämpimiä tai niitä käytetään oleskeluun. Tilojen hyväksytty käyttötarkoitus, huonekorkeus, luonnonvalo, ilmanvaihto, rakenteet ja rakennuslupa voivat vaikuttaa siihen, miten tilat ilmoitetaan myynnin yhteydessä.
Esimerkiksi kellarissa sijaitseva saunaosasto voi olla käyttökelpoinen ja arvokas osa kotia, mutta se voidaan ilmoittaa asuintilojen sijasta muuna tilana. Myynti-ilmoituksessa tulisi silloin kertoa selkeästi sekä asuintilojen pinta-ala että muiden tilojen pinta-ala.
Omakotitaloa ostettaessa kannattaa verrata myynti-ilmoituksen tietoja pohjapiirustuksiin, rakennuslupa-asiakirjoihin ja rakennusvalvonnasta saataviin tietoihin.
Mitä kokonaispinta-ala tarkoittaa?
Kokonaispinta-ala kertoo tavallisesti kohteen kaikkien ilmoitukseen sisältyvien tilojen yhteenlasketun pinta-alan. Omakotitalon kokonaispinta-ala voi muodostua esimerkiksi asumispinta-alasta ja muista rakennuksen sisällä sijaitsevista tiloista.
Jos talon asumispinta-ala on 120 m² ja muita tiloja on 45 m², ilmoitettu kokonaispinta-ala voi olla 165 m².
Muihin tiloihin voivat kuulua esimerkiksi:
- kellari- ja varastotilat
- tekninen tila
- autotalli
- askartelu- tai harrastetila
- matalat ullakkotilat
- muut tilat, joita ei ole luokiteltu varsinaisiksi asuintiloiksi
Kokonaispinta-ala ei kuitenkaan ole kaikissa asiakirjoissa samalla tavalla määritelty vakiintunut mittauskäsite. Siksi kokonaispinta-alan yhteydessä on tärkeää tarkistaa, mitä tiloja siihen on kyseisessä kohteessa laskettu.
Kokonaispinta-alaa ei myöskään pidä automaattisesti tulkita rakennuksen ulkoseinien ulkopintojen mukaan lasketuksi pinta-alaksi. Ulkoseinien mukaan määritettäviä rakennusteknisiä käsitteitä ovat pikemminkin bruttoala ja tietyin säännöin kerrosala.
Asumispinta-alan ja kokonaispinta-alan ero
Asumispinta-alan ja kokonaispinta-alan keskeinen ero on siinä, millaisia tiloja lukuihin sisältyy.
| Pinta-alakäsite | Mitä se tavallisesti kuvaa? |
| Asumispinta-ala | Varsinaiseen asumiseen tarkoitetut tilat |
| Huoneistoala | Huoneistoa rajaavien seinien sisäpintojen mukaan laskettu ala |
| Muiden tilojen pinta-ala | Esimerkiksi varasto-, kellari-, tekniset ja autotallitilat |
| Kokonaispinta-ala | Asuintilojen ja ilmoitukseen sisällytettyjen muiden tilojen yhteismäärä |
| Kerrosala | Rakennusoikeuden käyttöön liittyvä pinta-ala |
| Bruttoala | Rakennuksen kerrostasojen ala pääsääntöisesti ulkoseinien ulkopintojen mukaan |
Esimerkiksi kahdessa 160 neliömetrin kokonaispinta-alan omakotitalossa voi olla hyvin erilainen määrä varsinaista asuintilaa. Toisen asumispinta-ala voi olla 145 m² ja muiden tilojen osuus 15 m². Toisessa asumispinta-alaa voi olla vain 105 m², jos kokonaispinta-alaan sisältyy suuri kellari tai autotalli.
Juuri tämän vuoksi omakotitaloja kannattaa verrata ensisijaisesti asuintilojen pinta-alan, pohjaratkaisun ja tilojen käyttötarkoituksen perusteella.
Mitä kerrosala tarkoittaa?
Kerrosala on rakentamiseen ja rakennusoikeuteen liittyvä käsite. Se ei kerro suoraan, kuinka paljon rakennuksessa on käytettävissä olevaa asuintilaa.
Kerrosalaa käytetään esimerkiksi arvioitaessa:
- kuinka paljon tontille saa rakentaa
- kuinka paljon rakennusoikeutta on käytetty
- voidaanko rakennusta laajentaa
- sisältyykö jokin tila rakennusoikeuteen
Kerrosalaan lasketaan rakennuksen kerrosten alat ulkoseinien ulkopintojen mukaan. Rakennusoikeudellisessa laskennassa ulkoseinästä huomioidaan kuitenkin enintään 250 millimetrin paksuinen osa. Tätä paksumpi seinärakenne ei siis kokonaisuudessaan kuluta rakennusoikeutta.
Kerrosala voi sisältää myös sellaisia tiloja, joita ei lasketa asumispinta-alaan. Toisaalta esimerkiksi kellarin kaikki tilat eivät välttämättä kuulu kerrosalaan. Laskentaan vaikuttavat tilojen sijainti, ominaisuudet ja käyttötarkoitus.
Jos olet ostamassa kiinteistöä ja suunnittelet laajentamista, selvitä käytetty ja jäljellä oleva rakennusoikeus kunnan rakennusvalvonnasta.
Mikä pinta-ala ilmoitetaan asuntoilmoituksessa?
Kerrostalo- ja rivitaloasuntojen pinta-alatieto perustuu yleensä yhtiöjärjestykseen, isännöitsijäntodistukseen tai muuhun taloyhtiön asiakirjaan.
Omakotitalojen kohdalla pinta-alatieto voi perustua esimerkiksi:
- rakennuslupapiirustuksiin
- rakennusvalvonnan tietoihin
- rakennuksen alkuperäisiin piirustuksiin
- aiempaan myyntiasiakirjaan
- pinta-alamittaukseen
- omistajan antamaan tietoon
Etenkin vanhoissa rakennuksissa eri asiakirjoissa voi esiintyä toisistaan poikkeavia pinta-aloja. Rakennusta on voitu myös laajentaa tai tilojen käyttötarkoituksia muuttaa ilman, että kaikki asiakirjat ovat päivittyneet yhdenmukaisesti.
Myynti-ilmoituksessa tulisi kertoa pinta-alan lisäksi tiedon lähde sekä mahdollinen epävarmuus. Jos pinta-alalla on ostajalle erityisen suuri merkitys, ennen kaupantekoa voidaan teettää erillinen pinta-alamittaus.
Pinta-alavirhe voi vaikuttaa asuntokauppaan
Asunnon pinta-ala on yksi kaupan keskeisistä tiedoista. Virheellinen tai harhaanjohtavasti ilmoitettu pinta-ala voi vaikuttaa ostajan käsitykseen kohteen koosta, käyttötarkoituksesta ja arvosta.
Pelkkä neliömäärän poikkeama ei kuitenkaan ratkaise sitä, kuinka merkittävästä virheestä on kyse. Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa:
- pinta-alaeron suuruuteen
- siihen, miten pinta-ala on ilmoitettu
- tiedon lähteeseen
- kauppahintaan ja neliöhintaan
- tilojen käytettävyyteen
- ostajalle ennen kauppaa annettuihin asiakirjoihin
- siihen, kuinka tärkeä pinta-ala oli ostajan päätökselle
Ostajan kannattaa lukea myyntiesite ja muut asiakirjat huolellisesti sekä kysyä välittäjältä, jos pinta-alojen muodostuminen jää epäselväksi. Lisää asuntoa ostavalle hyödyllistä tietoa löydät Aurean ostamassa asuntoa -sivulta.
Pinta-alan lisäksi kannattaa arvioida pohjaratkaisua
Suuri neliömäärä ei automaattisesti tarkoita toimivaa tai avaraa kotia. Asunnossa voi olla paljon käytävätilaa, vaikeasti kalustettavia huoneita tai matalia tiloja, jotka kasvattavat käytettävissä olevaa lattiapinta-alaa mutta eivät palvele arkea parhaalla mahdollisella tavalla.
Vastaavasti pienempi asunto voi tuntua kokoaan suuremmalta, jos pohjaratkaisu on tehokas ja huoneet ovat oikean kokoisia.
Kotien vertailussa kannattaa pinta-alan lisäksi tarkistaa:
- huoneiden määrä ja koko
- makuuhuoneiden sijoittuminen
- säilytystilojen riittävyys
- keittiön ja olohuoneen toimivuus
- kulkureitit ja hukkaneliöt
- työskentelyyn tarvittavat tilat
- varastot, autotalli ja ulkotilat
- mahdollisuus muuttaa pohjaratkaisua
Pohjapiirustus kertoo usein kodin toimivuudesta enemmän kuin pelkkä asuntoilmoituksessa näkyvä neliömäärä.
Vaikuttaako asumispinta-ala asunnon hintaan?
Pinta-ala vaikuttaa asunnon arvoon, mutta asuntoa ei hinnoitella pelkästään neliöiden perusteella. Hintaan vaikuttavat myös esimerkiksi sijainti, kunto, rakennusvuosi, pohjaratkaisu, taloyhtiön tilanne, tehdyt remontit, tontti ja paikallinen kysyntä.
Myös neliöiden laatu merkitsee. Varsinainen asuintila on yleensä arvokkaampaa kuin esimerkiksi matala kellaritila, kylmä varasto tai autotalli. Siksi kokonaispinta-alasta laskettu neliöhinta voi antaa kohteesta harhaanjohtavan kuvan.
Kun suunnittelet asunnon myyntiä, pinta-alatiedot käydään läpi osana kohteen kokonaisarviointia. Lue tarkemmin, mitä Aurean maksuton asunnon arviokäynti sisältää.
Pinta-ala on tärkeä myös remonttia suunniteltaessa
Pinta-alatietoja tarvitaan myös kodin remontoinnissa. Monet materiaalit ja työt hinnoitellaan neliömetrien perusteella.
Remontissa voidaan joutua laskemaan esimerkiksi:
- lattian pinta-ala
- seinien maalattava tai tapetoitava ala
- katon pinta-ala
- kylpyhuoneen vedeneristettävä ala
- laatoitettavien pintojen määrä
- listojen pituus
Asuntoilmoituksessa näkyvä asumispinta-ala ei sellaisenaan kerro tarvittavien materiaalien määrää. Esimerkiksi lattiamateriaalia ostettaessa jokainen huone on mitattava erikseen, ja materiaalihukkaa varten tarvitaan tavallisesti myös hieman ylimääräistä materiaalia.
Laajoja remontteja ennen asunnon myyntiä kannattaa harkita tarkasti. Usein siisteys, pienet korjaukset ja kodin hyvä esillepano ovat kannattavampia kuin kiireessä tehtävä suuri remontti. Tutustu myös omakotitalon myynnin yleisimpiin virheisiin.
Usein kysyttyä asumispinta-alasta ja kokonaispinta-alasta
Kuuluuko sauna asumispinta-alaan?
Asuintilojen yhteydessä sijaitseva sauna ja pesuhuone sisältyvät tavallisesti huoneisto- tai asumispinta-alaan. Esimerkiksi kellarissa sijaitsevan saunaosaston luokittelu voi kuitenkin riippua rakennusluvasta, käyttötarkoituksesta ja käytetystä laskentatavasta.
Kuuluuko autotalli asumispinta-alaan?
Autotalli ei ole varsinaista asuintilaa, joten sitä ei lasketa asumispinta-alaan. Se voidaan ilmoittaa muiden tilojen pinta-alana ja se voi sisältyä kohteesta ilmoitettuun kokonaispinta-alaan.
Kuuluuko parveke asumispinta-alaan?
Parveketta ei yleensä lasketa asunnon huoneisto- tai asumispinta-alaan. Parvekkeen koko voidaan ilmoittaa erillisenä tietona.
Kuuluuko terassi kokonaispinta-alaan?
Avoin terassi ei tavallisesti kuulu rakennuksen sisätilojen kokonaispinta-alaan. Katetun tai lasitetun terassin käsittely riippuu sen rakenteesta, rakennusluvasta ja käytetystä pinta-alakäsitteestä.
Kuuluuko vaatehuone asumispinta-alaan?
Asunnon sisällä sijaitseva vaatehuone kuuluu yleensä huoneistoalaan ja osaksi asuintilojen kokonaisuutta.
Onko lämmin varasto asumispinta-alaa?
Ei välttämättä. Pelkkä lämmitys ei tee varastosta asuintilaa. Tilan hyväksytty käyttötarkoitus ja ominaisuudet ratkaisevat, ilmoitetaanko se asuintilana vai muuna tilana.
Voiko asunnon pinta-alan tarkistusmitata?
Kyllä. Jos asiakirjojen pinta-alat poikkeavat toisistaan tai pinta-alalla on kaupan kannalta suuri merkitys, kohteeseen voidaan tilata ammattimainen pinta-alamittaus.
Pinta-alatiedot ovat tärkeä osa turvallista asuntokauppaa
Asumispinta-ala kertoo varsinaisten asuintilojen koosta, kun taas kokonaispinta-alaan voi sisältyä myös kellari-, varasto-, autotalli- ja teknisiä tiloja. Huoneistoala, kerrosala ja bruttoala ovat puolestaan omiin käyttötarkoituksiinsa tarkoitettuja käsitteitä.
Ostajan kannattaa aina selvittää, mitä ilmoitettuun pinta-alaan sisältyy ja mistä tieto on saatu. Myyjän puolestaan on tärkeää tuoda eri tilat ja pinta-alat esille selkeästi ja välttää sellaisten tilojen esittämistä asuintiloina, joita ei ole hyväksytty kyseiseen käyttöön.
Oletko ostamassa uutta kotia? Tutustu Aurean myynnissä oleviin ja tulossa myyntiin -kohteisiin.
Harkitsetko oman kotisi myyntiä? Aurean välittäjä auttaa tarkistamaan kohteen asiakirjat, pinta-alatiedot ja myyntiin vaikuttavat ominaisuudet. Tutustu Aurean asunnon myyntipalveluun ja tilaa maksuton arviointikäynti.