Muutamien eri lämmitysmuotojen tyypillisiä ominaisuuksia:
Suora sähkölämmitys
Helppo lämmitysmuoto, ja suhteellisen edullinen asennettava. Sähkölämmitys on edelleen yleinen pientalojen lämmitysmuoto. Sen haittapuolena ovat korkeat ylläpitokustannukset, ja varsinkin talvipakkasilla sähkölämmitys saattaa aiheuttaa melkoisen piikin asumiskustannuksiin. Sähkölämmityksen aiheuttamia kuluja voidaan vähentää lisälämmönlähteen, kuten ilmalämpöpumpun avulla.
Kaukolämpö
Suomen yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämpöverkostoja löytyy kaupungeista ja taajamista, joissa asutus on suhteellisen tiheää. Kaukolämpö on käyttäjälleen edullinen ja helppo lämmitysmuoto. Kaukolämmössä hyödynnetään usein ns. hukkalämpöä, jota syntyy sähköntuotannon yhteydessä. Toisaalta kaukolämmön tuotanto nojaa edelleen usein fossiilisiin polttoaineisiin, mikä voi aiheuttaa päänvaivaa mahdollisimman ekologista lämmitysmuotoa etsivälle.
Maalämpö
Tämän hetken kysytyin lämmitysmuoto. Maalämmityksessä hyödynnetään maaperään sitoutunutta lämpöenergiaa. Maalämmön ehdottomia valtteja ovat käyttökustannuksien edullisuus, ekologisuus ja järjestelmän helppokäyttöisyys. Toisaalta maalämpöön perustuvan järjestelmän asentaminen on suhteellisen kallis investointi. Maalämpöpumpulla varustetut talot ovat haluttua tavaraa asuntomarkkinoilla, ja usein nämä kohteet menevätkin nopeasti kaupaksi.
Öljylämmitys
Aiemmin yleinen lämmitysmuoto, mutta vähentymässä. Öljylämmityksen asentaminen on suhteellisen edullista, käyttökustannukset puolestaan vaihtelevat öljyn hinnan mukaan. Nykyään öljylämmitteisissä taloissa hyödynnetään usein rinnakkain myös jotain toista, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa lämmitysjärjestelmää.
Puu- pelletti- ja hakelämmitys
Kotimainen ja uusiutuva lämmitysmuoto. Puuainekseen perustuvissa lämmitysmuodoissa voidaan hyödyntää pilkkeitä, klapeja, puuhaketta tai pellettiä. Puiden, pellettien tai hakkeen varastointi vaatii tilaa, ja niillä lämmittäminen sekä laitteiden huolto kysyy suhteellisen paljon viitseliäisyyttä asukkaalta.
Tukea muista lämmitysjärjestelmistä
On hyvin tavallista, että suomalaisista kodeista löytyy päälämmönlähteen lisäksi jokin lisälämpöä tuottava järjestelmä, joka tuottaa lämpöä tyypillisesti vain osan vuodesta. Tällaista useaan eri lämmönlähteeseen nojaavaa ratkaisua voidaan kutsua hybridilämmitykseksi. Monesta pientalosta löytyy varaava tulisija, joka toimii hyvänä varalämmönlähteenä myös mahdollisten sähkökatkosten aikana. Yleisin tulisija on varaava takka, ja erityisesti vanhemmissa omakotitaloissa voi lisälämmönlähteenä toimia myös leivinuuni tai takan ja leivinuunin yhdistelmä.
Edellä mainittujen lämmitysjärjestelmien lisäksi on olemassa muitakin lämmitysjärjestelmiä, joita kannattaa puntaroida varsinkin tukilämmitystä valitessa. Oivallisia tukilämmitysjärjestelmiä ovat nykyään hyvin yleiset ilmalämpöpumput. Mielenkiintoisia ja jatkuvasti kehittyviä lisäenergian lähteitä ovat erilaiset aurinkopaneeliratkaisut.